Muutama uusi teksti kuluneiden viikkojen ajalta

HALLA

Aurinko pilkistää pilven takaa, päivä hiljalleen alkaa.
Maa on valkoinen ensilumesta, kerää koiran kuono tuoksuja aamuisesta ilmasta.

Halla, tuo pohjisneito nuori istuu aitauksessaan ja tuumii
"Oisko tänään lintureissu vai vaellus, sen saapi päättää isännyys"
Viimein saapuu ihminen kaivattu, "Halla" muodostaa hänen suu.
Koira tulee miehen luo, "Lähdetään" kuuluu pyyntö tuo.
Näin suuntaa kaksikko polun suuntaan jää lumeen jäljet heistä vaan.
Koira ottaa pienen spurtin, odottelee miestä paikallaan pienen tovin.
Näin kuluu tunti toinenkin, kuluu kengän pohjat miehenkin.
Löytyy nuotiopaikka paikasta tutusta, kaivaa mies makkarat omasta repusta.
Halla menee vähän matkaa eteenpäin, seuraten samalla liikkeitä isännän.
Heiluu häntä hiljalleen, kajahtaa haukku kohti seinää vuoren.
Vastaa ei kukaan haukahdukseen, palaa Halla paikalleen.
Näin jatkuu hetki hiljainen, koiran ja isännän yhteinen.
Ympärillä luonto pohjoinen, kera salaisuuksien omien


KUORO
Ilta pimenee hiljalleen, kulkee koululle miehen askeleet.
Suuntaa hän kohti luokkaa, "Päivää" selkänsä takana kuuluu vaan.
On aika kuoron harjoitusten, järjestyy paikalleen jokainen.

Viimein saapuu kuoronjohtaja, kajahtaa ilmoille äänenavauksen sävel eka.
Näin jatkuu ilta lauluveljien, ääniala toistaan samanaikaisesti tukien.
Näin on kulunut jo vuosikymmen toinenkin, saapuu miehet harjoitusiltoihin.
Kajahtaa ilmaan laulu yhteinen, jopa pihalinnut kuulevat sen.
Mikä heitä yhdistää, on se nuotit nää.
Kun oikein tuumailet, löydät mieleesi oikeat sanat säveleen

Isän rakkaus

Huomenta ja hyvää viikonlopun alkua kaikille.

Tänään ajattelin kirjoittaa muutaman sanan siitä mitä on isän rakkaus. 

Itse olen sitä mieltä että suurin ominaisuus siitä on rajojen laitto ja se että lapset tietää tärkeytensä joka päivä.

Täytyy myöntää että omassa tilanteessa on välillä hankalaa noudattaa omia ajatuksiaan mutta onneksi tekniikka auttaa siinäkin.

Mukavaa päivän jatkoa jokaiselle

Kuukauden alkuturinat

Hyvää lokakuuta kaikille.

Niin se vain taas saadaan kääntää uus kuukausi kalenteriin ja joulu tulla jollottaa pikku hilijaa.

Omalta kohdalta kuukausi alkaa ihan normitouhujen merkeissä. Päivät soljuu omaan tahtiinsa viikko kerrallaan.

Tässä tämän viikon aloitustarina kaikkien iloksi. 
Kirjoittelen niitä tänne aina silloin kun siltä tuntuu

Moottoripyörä

Aurinko osuu vastavahatun tankin pintaan,
kirkas valonsäde sokaistaa hetkeksi silmät ajajan.
Uusi pyörä odottaa jo pääsyään maantien syleilyyn, kiristää nainen vyötä ajopuvun.
Kypärä sujahtaa paikoilleen, hanskat ajajan käteen.
Nousee nainen pyörän selkään, hörähtää kone käyntiin kierrosta virta-avaimen.
Näin liittyy nainen jonoon valtatien, nostaa kaasunkäyttö pyörän nopeuden.
Taittuu kilsa ja toinenkin, vilistää katse ympäri tien.
Niin jatkuu matka syksyinen, mikä lienee päämäärä sen ?
Sitä minä tiedä en, saapi jokainen lukija päättää itse sen.

ps. Jotkut on saattanu nähä tän tekstin jo aikaisemmin.
Laittakaa kommentteja tulemaan vieläkö tätä kirjotusvimmaa kannattaa jatkaa vai lyödäänkö "kirjan kannet kiinni"

Muutamia ajatuksia kuluneesta päivästä

Iltaa vaa jokaiselle lukijalle :)

Kirjottelen tätä illan kuhjeessa, Lara Fabian soipi Spotifyssä.

Päivä on jo taittumassa voimakkaasti iltayön puolelle, mitäpä on jäänyt käteen tästä.

No, ainakin se että on saanut olla jälleen muutaman tunnin verran lasten kanssa koulupäivästä huolimatta, lihakset on ollu koko päivän vähän nukuksissa. Johtunee vissiin vesijumpasta, tai sitten on vaan ikäloppu lihaksisto ;)

Toivottavasti yö antaa kropalle aikaa kerätä taas voimaa huomiseen päivään.

Oikein hyvää yötä jokaiselle tasapuolisesti

t Wanaha mies

Sähikäinen

On aamu varhainen, istuu sänkynsä reunalla Siiri Sähikäinen.
Yöpöydällä kello raksuttaa, se Siirin ajatukset liikkeelle laittaa .
Nainen tarttuu hiusharjaansa, hiukset saa aamusutaisunsa.
Kalenteri näyttää päivää perjantai
Tuumii nainen "Olikos se tänään lääkäripäivä? Kyllä kai"
Siirtyy askeleet keittiöön, siellä kahvinkeitin tyhjänä on.
Täyttyy keitin vikkelästi, kohta tuoksuu aamukahvee naapurissa asti.
Nainen nauttii kahveensa ja lukee aamun uutiset tabletilta.
Viimein havahtuu nainen kännykän pirinään, "Sähikäinen" puhelun vastaanottaja kuulla saa.
On soittaja hoitaja terveyskeskuksen, Siirin vointeja kysellen.
Tulee selville kulussa puhelun Siiri väärässä paikassa tällä hetkellä on.
Onneksi hätä ei ole tämän näköinen, ymmärtää hoitaja unohduksen vanhuksen.
Ei mene aikaakaan kun Siiri uuden ajan lääkärille saa, hän lupaa sen seuraavalla kerralla paremmin muistaa.
Näin jatkuu perjantai naisen pienen, kahvista rauhassa nauttien

Paikka

Istuu mies pöydän ääressä ja on hällä lähes tyhjä paperi edessään.
On siinä vain yksi sana ja se on Paikka.
Vaipuu mies ajatuksiinsa, ne vievät takaisin hänen lapsuuteensa.
Talon muoto piirtyy usvaan, näkyy harmaasta yksi auringonsäde vaan.
Mies pysäyttää autonsa pihaan, näkee hän ovella tutut kasvot mummon rakkaan.
Halaavat he hellästi toisiaan, "Tervetuloa pitkästä aikaa" mies kuulla saa.
On kauan edellisestä kohtaamisesta, riittää heillä paljon juteltavaa.
Kuluu tunti ja toinenkin, alkaa laskeutua pikku hiljaa jo aurinkokin.
Näin kuluu päivä yhteinen ja pian on alkava miehen kotimatkakin.
Kotiin päästyään mies tarttuu puhelimeen piipittävään.
Hyvät yöt hän mummolleen toivottaa ja hyvät yöunet itsekin saa.